Suunnittelun
lähtökohtana oli rautakautiset löydöt Huldremosesta Tanskasta
sekä Itävallan Hallstatista sekä työn toteuttaminen
loimipainoisilla pystykangaspuilla.
Löydöt
Tanskan Huldremosen
suolöytö on mahdollisesti rikas nainen, jolla on ollut yllään
raidalliset toimikasta olevat villahame ja villahuivi sekä kaksi
nahkaviittaa. Villavaatteiden raidat ovat muodostuneet vaaleamman ja
tummemman värin vaihteluista.
Hame on ollut
sininen, huivi punainen.
|
Tanskan kansallismuseo |
|
Thomas Bredsdorff |
Itävallan
Hallstattin suolakaivoksesta on tehty merkittäviä
tekstiililöytöjä. Hallstattin kulttuuri on rautakaudelta.
Maaperän
(suolakaivokset) takia tekstiilitkin ovat säilyneet täällä hyvin.
Hallstattin tekstiililöydöt ovat ainutlaatuisia maailmassa.
Tekstiilit
ovat villaa, osin todella hienoa ja korkeatasoista. Muutamat värjätyt
kappaleet ovat vanhimmat löydöt Euroopasta, ajoitettu
pronssikaudesta varhaiskeskiaikaan. Sidoksia löytyi monia,
palttinasta erilaisiin toimikkaisiin. Kierrettä vaihtamalla saatiin
aikaan mielenkiintoisia pintoja.
Hallstatin löydöissä
on mahtavat värit; keltaista, vihreää, ruskeaa. Myös sinistä.
Kuitenkaan punaisia tekstiililöytöjä ei ole tähän mennessä
löytynyt.
|
Peter BICHLER, Karina GRÖMER, Regina HOFMANN-DE KEIJZER, Anton KERN & Hans RESCHREITER (édit.), Hallstatt Textiles. Analysis, Scientific Investigation and Experiment on Iron Age Textiles |
|
http://www.kennisvoorcollecties.nl/en/showcases-en/hallstatt/ |
|
http://members.aon.at/~fhocheg1/aktuelles_e.htm |
Loimipainoiset
pystykangaspuut ovat nykyisiä vaakapuita edeltävä
kangaspuumalli, jota käytettiin ainakin jo rautakaudella. Kutominen
tapahtuu seisoen, kankaan muodostuessa puiden yläpäähän.
Alaosassa ovat painot, jotka pitävät loimen sopivalla kireydellä.
Tuotesuunnittelu
Värit ja ruudutus
Huivin värit
tulivat Hallstatin väreistä. Vaikka värit ovat varmasti muuttuneet
maassa ollessaan, mutta ihastuin löytöjen vihreisiin ja ruskeisiin
sävyihin. Lanka on Pirkka-lankaa ja värit teollisesti värjättyjä,
valmislankaa siis.
Hallstattin
tekstiililöytöjen kuvia katsellessa löysin kuvan pienistä
ruuduista, ja päätin, että oma kaulahuivini olisi pieniruutuinen.
Tein erilaisia kokeiluja etsiessäni sopivaa tiheyttä sekä ruutujen
kokoa. Samalla piti miettiä myös värin vaikutusta sidoksessa.
Sidos
Huivin sidos on 2/2
toimikas ja siinä on 16 langan putkihulpiot, aivan kuten
suomalaisissa muinaistekstiililöydöissä.
Loppuloimeen tein
kokeilut muista pystypuilla mahdollisista sidoksista:
kudevaltainen
toimikas, loimivaltainen toimikas, palttina (hiukan muokattuna),
ripsi ja pomsi
Loimen rakentaminen
Loin loimen
pystypuissa. Koska käytin nyörialoitusta, pystyin luomaan loimen
nopeasti ja käyttämällä puita apuna. Pujottelin nyörin loimeen
ja kiinnitin kangastukkiin.
|
Loimen luominen puissa |
|
tiuhta |
Niisinnässä käytin
tukiapuna nukkekotiani, jotta sain homman sujumaan jouhevasti. Niidet
olivat yksittäiset. Muutamia virheitä tuli, ja korjasin niitä
melko pitkään. Yksi niisintävirhe työhön jäi, sen huomasin
vasta aivan kudonnan viime hetkillä.
|
Niisintä |
Ketjusilmukkalenkit
tuli virkata jokaiseen varteen erikseen ja se tuotti minulle kaikkein
suurinta haastetta. Jostain syystä langat olivat koko ajan sotkussa
ja väärässä kohtaa. Tuskailu ja kiroilu ei auttanut, homma ei
edennyt ilman selvittelyä. Myös painot tuottivat ongelmia. Käytin
painoina 500 g hernepusseja. Työn edetessä vaihdoin herneet
muovipusseista vanhoihin sukkiin. Täytin noin 400g herneitä yhteen
sukkaan. Yhdelle langalle painoa tuli noin 25-30g.
Paksu puuvillalanka
oli hyvä ketjusilmukoihin.
Kutominen
Viriöt aukesivat
melko hyvin. Niisipuut olivat melko korkealla ja koska tukipuiden
välit olivat hyvin pienet, vei niisipuut paljon tilaa. Viriöt
paranivat jakopuun paikkaa vaihtamalla, jos jakopuu on liian lähellä
niisivarsia, ei viriöt avaudu.
|
alkukokeiluja ja levennystä |
|
apulangat - työn nurja puoli |
Kutomisen
aloittaessa huomasin nopeasti, että loimi kapenee huomattavasti. En
kuitenkaan tajunnut, että vika oli siinä, että olin pujotellut
nyörin liian monen langan taitse. Oikea nyörialoitus tulee tehdä
poimimalla palttina alkuun. Levensin loimea puulistan avulla.
|
kudontamiekka apuna viriöiden aukipitämisessä |
Koko ajan työn
edetessä tulee käyttää ”pingottimia”, eli lankoja, jotka on
sidottu pystypuiden reunoihin sekä nuppineuloilla työhön. Näin
reunat pysyvät samanlevyisinä. Nuppineuloja siirtäessä kannattaa
paikkaa vaihtaa, jotta työhön ei tule näkyviä harventumakotia.
Ja toimikkaan
kutominenhan toimii loimipainoisilla pystypuilla niisivarsia
nostamalla ja laskemalla.
1. kude 3 ja 0
(jakopuu)
2. kude 0 ja 1
3. kude 1 ja 2
4. kude 2 ja 3
eli nostettavat
niisivarret näkyvät rakenteen sidonnassa mustina.
Putkihulpion
kudonnassa tulee muistaa: sisälle siitä reunasta, joka ei sillä
viriöllä ole sitoutumassa palttinaksi.
Kannattaa myös
huolehtia, että putkihulpion ja toimikkaan väliin ei jä rakoa.
|
putkihulpio |
Viimeistely
Päissä olevat
viimeistelynauhat 5 langan limityskuosista lautanauhaa vihreällä
langalla, molemmin puolin pronssispiraaleja. Välissä (spiraalien
sisällä) iskunyörit.
|
ensimmäinen lautanauha |
|
iskuhapsutnyörit |
|
pronssispiraalien pujottelu nyöreihin |
Iskunauhan
teko-ohje:
Ensimmäisen
lautanauhan jälkeen kangas on kasteltu ja sidottu tiiviiseen rullaan
pyyhkeen kanssa. Annettu kuivua rullassa.
Toiseen lautanauhaan
liitetty tutkaimista jääneitä lankoja lisähapsuiksi 1 / 4
lankaan.
Langat kierretty 9
cm pitkiksi hapsuiksi, ja lisäksi jätetty 5cm vapaata hapsua solmun
jälkeen. Jokaisessa kierteessä on 4 lankaa.
|
toinenkin lautanauha |
|
valmis huivi |
Työhön käytetyt
tunnit:
suunnittelu 9 h
luominen 2 h
rakentaminen 10,5 h
kutominen 30,5h (+
kokeilut 3,5 h)
viimeistely 25 h
_____________________________________
yhteensä 85 h
Loimen pituus:
huivin pituus
120cm
harjoittelut
ylhäällä (puretaan hapsuiksi) 30cm
kokeilut loimen
loppuun 60cm
tutkaimet 50cm
kutistumisvara
10% 20cm
hapsut 20cm
________________
yhteensä 300cm
Loimen paino (g):
loimen pituus (m) x
loimen leveys (cm) x tiheys x tex : 1000
tai
loimen pituus (m) x
lankaluku x tex : 1000
3 x 155 x 125 x 2 :
1000 = 116,25g.
loimi 126g
ohut pirkka 125 x 2
rusehtava, vihreä
ja keltainen; putkihulpiot reunoissa rusehtavaa, raidat
6l vihreä, 6l rusehtava, 1l keltainen
39,90 €/kg
pituus 3m
lankaluku 155,
josta 32 putkihulpiota
tiheys noin 7l/cm
______________________________________
Luontiohje:
3 m
16 l rusehtavaa
6 l vihreää *
6 l rusehtavaa x 8
1 l keltaista *
6 l vihreää
6 l rusehtavaa
16 l rusehtavaa
Rakenne
2/2 toimikas,
laskeva toimiviiva
Kudottu nurja puoli
päällä, eli nousevalla toimiviivalla, näin sain putkihulpiot
siisteiksi oikealle puolelle.
Painoa
loimilangoissa noin 25-35g/l, mutta vähensin työn kuluessa
reuna – keskusta –
reuna
kude 64g
ohut pirkka 125 x 2
rusehtava, vihreä
ja keltainen
39,90€/kg
kankaan pituus
114cm
leveys 16cm
kuteen tiheys noin
7l/cm
kokeiluja 35cm
______________________________________
Kuteen raidat samoin
kuin loimessa:
6 l vihreää
6 l rusehtavaa
1 l keltaista